Koska kaikki ei mee aina niin kuin on aatellu, niin joutuu yllättäviin tilanteisiin. Onneks kaikista virheistä voi aina oppia. Duunikuviot eivät nyt mennetkään ihan niin kuin sopimuksessa luki (paitsi, ettei virallista sopimusta tainnutkaan koskaan olla). Lisäksi Kelan uutiset yllättivät huonolla tavalla (joka ei taas sinänsä yllätä, koska oon käynyt kelan kanssa pitkiä keskusteluja siitä lähtien, kun valmistuin restonomiksi).
Vaikeuksien kautta voittoon, vai miten se menee? Se jääköön vielä nähtäväksi. Tilanne oli siis se, että oli keksittävä Plan B, jota ei oikeastaan ollut tänne lähdettäessä. Plan B oli ja on edelleen hakea uusi työ. Espanjasta? Yeah, right. Oliks se työttömyysprosentti 25%? Elämäni ensimmäinen työhaastattelu Espanjassa on ohi, ja se kesti 15 minuuttia, ja onnekseni herra manageri halusi testata englannin taitoni, niin puolet haastattelusta oli englanniksi.
Täällä sitä nyt sitten jännitetään tulevaisuutta.
Asuntoomme muutti uudet asukkaat, ja kaikki vanhat asukkaat ovat lähteneet jo pois. Tällä hetkellä asunnossa asuu 1 intialainen jäbä ja 1 ranskalainen jäbä. Opiskelevat designia ja ovat samalla luokalla. Lisäksi, asunnon toinen omistaja ilmestyi maanantaina (rouva) ja ilmeisesti majailee täällä noin kuukauden, koska käy kurssilla täällä Madridissa.
Yritetään tutustua Madridiin pikkuhiljaa. Toissa viikonloppuna käytiin El Rastrossa, joka on joka sunnuntai suuri markkinapaikka. La Latina ja Lavapies nimiset lähiöt täyttyvät kaikennäköisistä myyjistä. Mukaan tarttui pieni laukku ja huivi. Nautittiin säästä (oli joku 20 astetta ja aurinko paistoi) ja lisäksi syötiin mustekalanrenkailla täytetyt leivät (jotka on ilmeisesti joku juttu täällä). Sinne mennään varmasti uudestaan, tai ainakin mie oon menossa.
Jotta tässä blogipostauksessa olis ees yks kuva, niin tässä se tulee:
Käytiin viime lauantaina Retiro puistossa. Se oli ihan hyvän kokonen puisto, eikä ehditty/jaksettu sitä kiertää kokonaan. Aivan ihana taas, kun paistoi aurinko. Kuva on siis puistosta ja takana näkyy joku patsas (en perehtyny vielä että mitä se esittää) sekä tuommonen tekolammikko, jossa voi käydä soutelemassa. Puisto oli myös täynnä kaikennäkösiä esiintyjiä.
Liityin täällä salille, ja oon pyrkinyt käymään siellä ihan yhtä paljon ku Suomessakin, eli 3-5 kertaa viikossa. Toistaseks oon onnistunut.
Ruokailuaikataulut on täysin erilaiset ku Suomessa, ja varmaan osittain sen takia oonki laihtunu hiukan. Kun kävin töissä, söin aamupalan joskus 9 aikaa aamulla, sit siestan aikaan söin lounaan (14-16), ja sitten iltaruuan, kun tuli töistä kotiin joskus 20 jälkeen. Sitä vaan ihmettelee, että miten Suomessa on ehtinyt syödä päivän aikana 5 tai 6 kertaa.
Ja eipä tässä kai muuta, täällä myö ollaan et tervetuloa vaan moikkaamaan! :)