Tällä hetkellä siis olen lastenvahtina kahdelle lapselle. Teen töitä maanantaisin ja perjantaisin. Haen lapset koulusta 16:30 ja kävellään siitä yhdessä kotiin. Tyttö on 5 v ja poika on 7v. Kotona lapset syövät aina pienen välipalan. Yleensä keksejä ja mehun/kaakaojuoman tai sitten välillä leipää. Lapset ovat onneksi suhteellisen rauhallisia ja mukavia. Pahoja kiukkukohtauksia ei ainakaan vielä oo tullu vastaan. Välillä leikitään piilosta, välillä piirretään ja väritetään. Poika tykkää myös paljon leikkiä leegoilla ja esitellä jalkapalloilijakorttejaan (joita taitaa olla ainakin sata). Tämä kaikki leikkiminen siis tapahtuu englanniksi, eikä lapset tiedä että ymmärrän espanjaa.
Maanantaina olikin taas hiukan huvittava tilanne, kun lapset halusivat opettaa miulle espanjaa. He halusivat, että opin sanat "kyllä" ja "ei". Toisinaan töissä siis tarvitsen hyviä näyttelijän taitoja, kun esitän että opin uusia sanoja heiltä. Joskus opin kyllä oikeastikin.
Työ on aika mukavaa, koska 2 tuntia lasten kanssa menee aika nopeasti. Ainut stressin aihe on se, että perhe etsii kokoajan au pairia, joka voisi asua heidän kanssaan. Ja siinä vaiheessa, kun he löytävät au pairin, niin miun on aika lähteä.
Jos joku Espanjaan au pairiksi haluava (mielellään aloitus kesällä) lukee tätä blogia niin kannattaa ottaa minuun yhteyttä. Perhe on aivan ihana :)
Koska olin jo pidemmän aikaa halunnut mennä syömään churroja, se toteutui vihdoin viime sunnuntaina. Käytiin churroistaan tunnetussa paikassa Chocolatería San Ginés. Mentiin sunnuntai-iltana joskus ennen kahdeksaa. Mielessä ei käynyt, että siellä voisi olla jonoa, mutta siellä oli. Jonottaessa huomattiin kuitenkin tuollaiset isommat churrot, mitä toiset söivät. Tilattiin siis molemmille "suklaajuomat" - paksumpaa kuin normaali kaakao, ja "2 porras" eli kaksi tuommoista isompaa churroa. Hyvää oli :)
Churrojen jälkeen lähdettiin kohti intialaista ravintolaa. Intialainen kämppiksemme sanoi, ettei osaa itse kokkailla intialaista ruokaa, mutta voitaisiin mennä yhdessä syömään intialaiseen ravintolaan. Mukana oli intialaisen luokkakavereita ja muita kavereita ja meitä olikin sitten yhteensä 11 henkilöä syömässä intialaista. Ruoka oli ihan ok. Kaikki muut saivat ruuat ajallaan, mutta miun annos unohtui tarjoilijalta. Ja tää ei ollu eka kerta. Näin kävi myös, kun käytiin aiemmin kerran kiinalaisessa syömässä. Eihän siinä sitten auttanu ku oottaa ruokaa. Otin jonkun pähkinäisen kanan, jossa ei ollutkaan pähkinöitä, vaan kuivattuja hedelmiä. Ruoka oli ihan ok, mutta kastiken hedelmineen oli turhan makea. Mitäs tilasin makean kastikkeen, oma vika :D
